Valitse-------EtusivuUusimmatSuosituimmatLevyarviot-------AlternativeBluesCountryDanceJazzMetalliMuu musiikkiPopPunkRapRock

DON HENLEY - Inside Job (2000)

  Eagles-rumpali/laulaja Don Henleyn aiemmasta soololevystä on jo kulunut melkoisesti aikaa. Onko ”Inside Job” odotuksen väärtti, kuuluu kysymys – ja vastaus kuuluu: kyllä on. Henley on aina ollut Eaglesin ”vihainen mies”, joka on antanut erinäisten sosiaalisten ja ekologisten epäkohtien kuulla kunniansa. Tämäkään levy ei petä; jo hieno, soulahtava avausbiisi puree aikamme itsekkyyttä terävillä hampailla. Hyvä, Don: välität vielä.
  
  ”Inside Job” ei kuulosta erityisesti Eaglesilta, on tämä sitten kehun tai haukkujen aihe. Toisaalta, ei se nyt niin erilaiseltakaan kuulosta. Levy on jälleen kerran aika mainio soppa monenlaisia musiikkityylejä: rokkia, balladeja, vähän soulia, bluesia ja kantriakin. Hetkinen: eikös Eagles esim. ”One of These Nights” levyllään viljellyt juuri tätä konseptia? Totta. No, tulos vakuuttaa joka tapauksessa. Koko hommaa värittää tietty ”aikuinen tyylikkyys”, jota ei voi missään nimessä kutsua hengettömyydeksi. Don Henley yksinkertaisesti tietää mitä tekee – ja se kuuluu. Välillä mieleen tulikin hänen Eagles-bändikamunsa Glenn Freyn hieno ”Strange Weather” albumi seesteisine, silti hetkittäin rankkoine sävyineen. En voi myöskään jättää ”Inside Job”:ia vertaamatta Eaglesin pitkäaikaisen esikuvan ja kollegabändin, Pocon laulaja/kitaristi Paul Cottonin äskettäiseen uuteen sooloalbumiin. Levyt herättävät mietteitä, sillä molemmat ovat tietyllä tapaa samankaltaisia, tietyllä tapaa erilaisia kypsiä, voimakkaita, väkeviä töitä. Henleyn levy vain on tehty aivan eri mittakaavan budjetilla, eikä ehkä kosketa yhtä syvälle sydämeen kuin Cottonin rento, ah, niin sympaattinen kantrirock. Niin se oli silloin 20..30 vuotta sittenkin; Poco teki melkeinpä paremmat laulut ja rock-klassikot, mutta Eagles kokosi listahitit ja rahat. Niin käynee nytkin; Henleyn musiikin takana on bisneskoneisto, Cottonilla vain vanhat faninsa. Silti, sekä Cottonin että Henleyn levyt edustavat amerikkalaista rokkia aivan parhaimmillaan.
  
  Hyviä biisejä ”Inside Job”:lla nimittäin riittää, moni niistä ehkä parasta mitä mies on koskaan tehnyt – ainakaan soolona. Terä ei ole vähääkään tylsistynyt, ennemminkin päinvastoin. Huippubiiseistä voisi ”Nobody else…”:n lisäksi mainita vaikka ”Workin’ it”, ”They’re not here…” (rankkaa kitarointia!), ”Miss Ghost” – jne. Hittiainestakin löytyy sen verran että ihmettelen jollei levy päätyisi listoille. Laulujen sanoituksissa on taas kerran tavallista enemmän munaa; älä unohda lukea levyn sisäpussia. Menetät turhan paljon. Tuotanto on ammattitasoa, mikä tuskin yllättää – soundit ovat tuhdit ja selkeät, joskin paikoin vähän ehkä kihisevät hifistin makuun. Kun kaiken summaa, Don Henley on tehnyt pirun hienon comebackin. Tervetuloa! Vielä kun saataisiin tämä mies vaikka festarivieraaksi johonkin Ruisrockiin, niin johan rokkaisi tyylillä!
  
  Tuottajat: Don Henley & Stan Lynch